”Life is what you make out of it.”
Mieheni on käynyt kavereidensa kanssa muutamia kertoja Lapissa vaeltamassa ja laskettelemassa. Olen 14 vuotta kinunut mukaan. Koska viet minut Lappiin???
No nyt hän vei. En nyt ihan tätä tarkoittanut:) Hän toi meidän tänne ja siitä koska täältä ”pääsee” pois ei ole tietoa.
Mutta olen huomannut, että elämässä kyllä toiveet toteutuvat kunhan niihin uskoo ja tekee itse pieniä liikkeitä oikeaan suuntaan.
Jos joku olisi 15 vuotta sitten kertonut minulle, mitä elämäni on 15v päästä en olisi uskonut. Moni haaveeni on toteutunut ja olen todella onnellinen siitä.
On paljon ihmisiä jotka toivovat ja unelmoivat. Mutta eivät tee elämälleen mitään. Toivon heille uskallusta. Itse olen elänyt elämääni heittäytyen uusiin juttuihin ja saanut näin elämältä paljon. Parasta on, että mieheni on yleensä mukana näissä heittäytymisissä vaikka hän ei ole luonteeltaan yhtä impulsiivinen ja (tyhmän)rohkea kuin minä! Meidän ei tarvitse vanhainkodissa jossitella <3
Muistan kun lähihoitajakoulussa vuonna 1993 meidän piti piirtää kuva ”Missä toivot olevasi 5v:n päästä”. Piirsin kuvan jossa työnnän kehitysvammaista lasta ja kädessäni oli Amerikan-lippu. Muutamaa vuotta myöhemmin olin Amerikassa au pairina. Tosin perheen lapset olivat terveitä. Mutta ennen matkalle lähtöä olin ollut kehitysvammaisten asuntolassa puolivuotta töissä. Siis minä joka puhuin todella huonoa englantia ja asuin vanhempieni luona vielä silloin kun piirsin tuon kuvan.
Sairaanhoitajakoulussa muistan ajatelleeni, että olisi kiva joskus tehdä sairaanhoitajan työtä ulkomailla. Heti valmistuttuani lähdimme Norjaan. Tämä oli siis vuonna 2001. Minä joka en osannut yhtään norjan kieltä ja mukanani mies joka sanoutui irti vakituisesta työstään ja lähti tyhjän päälle uuteen maahan.. uskoen, että kaikki menee hyvin. Ja kaikki meni hyvin. 1,5v myöhemmin palasimme Suomeen 6kk vanha poikavauva mukanamme ja tuon reissun vuoksi me olemme taas täällä Norjassa. Ja miehelläni on erittäin hyvä työ täällä vaikka tuolloin hän teki vuorotyötä pakolaisten vastaanottokodissa. Mutta opimme silloin norjan kielen ja CV:ssä työkokemus ulkomailla näyttää aina hyvältä:)
Ei ulkomaille muutto helppoa ole. Muistan miten väsyneitä ja turhautuneita olimme silloin 8v sitten kun ensimmäistä kertaa muutimme Norjaan. Emme osanneet kieltä, piti hoitaa käytännönasioita ja Norjassa mikään ei hoitunut yhtä mutkattomasti/ nopeasti kuin Suomessa jne. Mutta se suo oli käytävä läpi ja nyt oli helppo tulla tänne takaisin kun osaa jo kieltä, on toimivat pankkitilit, sosiaalitunnukset, lupa toimia sairaanhoitajana jne.
Eli tsemppiä kaikille, jotka ovat harkinneet ulkomaille lähtöä! Hyvin se menee.. ja jos ei mene niin kotiin pääsee aina takaisin:)
”Learn from yesterday, live for today, dream of tomorrow”